Kuten kertoilinkin toisessa postauksessa, oli meidän Tuurin näyttelymme vähän sellainen 5-5-5:

5 tuntia perille, 5 minuuttia näyttelyissä ja 5 tuntia takaisin 😀

Tosiasiassa paluumatka kesti vähän pitempään. Nimittäin ihana Katja halusi lähteä matkaseuraksemme, niin ajomatkatkin tuntuivat vähän kevyemmiltä, ja saimme hyviä syitä pysähtyä vähän siellä sun täällä. Heti näyttelyn loputtua meidän osaltamme kiersimme tietenkin välittömästi Tuurin kyläkaupan tarkkaan. Seuraava etappi oli pysähdys Virroilla VIP-Storen myymälässä, ja sitäkin me nuuskittiin ja tutkittiin valikoimaa hyvin tarkkaan. Katjalle tarttui mukaan kaikenlaista, minulle sitä vastoin ei – olisin ostanut näyttelyteltan, mutta niitä ei nyt sillä hetkellä ollut! :O

Pitkään ei ehditty VIPStorelta ajaa, kun aloimme jo lähestyä Torisevan rotkojärvien parkkialuetta. Nopea kalkulointi kertoi, että ehdimme vallan mainiosti käydä pienen kävelyn heittämässä rotkojärvien rannalla maisemia ihastelemassa. Paikan upeuden tuntua vähensi ihan pienesti tällä kertaa kamala määrä itikoita, jotka päättivät imeä meistä kolmen ruokalajin lisäksi vissiin aamu- ja iltapalatkin samalla kertaa. Mutta jos ei muistella itikoita, niin olihan se taas upea ja henkeäsalpaava paikka <3