SmartDOG-testi on uusimpaan tutkimukseen perustuva koiran käyttytymistesti, jonka avulla omistaja saa täysin uutta tietoa koirastaan. Testin on kehittänyt suomalainen FT, biologi, eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira.

Kerron tiivistetysti, mitä SmartDOGin kotisivuilla kerrotaan testin taustoista. Aiemmat koiran käyttäytymistä mittaavat testit ovat mitanneet lähinnä koiran arkuutta ja rohkeutta, todennäköisesti koska etenkin työkoirapuolella nämä ominaisuudet ovat olleet merkittävässä roolissa koiran soveltuvuustesteissä tarvittaviin työtehtäviin. Koiralla on monia muitakin ominaisuuksia, kuten impulsiivisuus, itsehillintä, muisti, ihmisten eleiden ymmärtäminen, ongelmanratkaisukyky, sekä tapa, miten koira pääasiallisesti ratkoo ongelmia. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että näissä ominaisuuksissa on paljon yksilöllisiä eroja, ja nämä ominaisuudet vaikuttavat suuresti koiran koulutukseen, oppimiseen sekä mahdollisen ongelmakäytöksen syntyyn.
Minähän innostuin. Tämä pitää päästä kokeilemaan.
Millainen koira Venla on?







Venla on ollut melko omintakeinen makeinen. Olen kuvaillut koiraa uusille ihmisille kertomalla, että tämä on minun kolmas tanskandoggini, ja siinä on kaikkea – energiaa, eloisuutta, ulottuvuutta, rakkautta, läheisyyttä, kaikkea – enemmän kuin aiemmissa koirissani yhteensä, ja että joku aktiivisempi omistaja olisi saanut tästä koirasta itselleen ihan superhyvän harrastekoiran. Se on avoin ja ystävällinen ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Vaikka se on erittäin energinen ja vilkas (ja ne piirteet ovat olleet minulle paikoitellen liikaakin), se ei kuitenkaan ole ADHD-tapaus, vaan osaa rauhoittua alas. Se on myös helppo ottaa mukaan mihin tahansa.
Venla on oikeasti oikein ihana koira (ja iän myötä rauhoittuessaan ja keskittymiskyvyn parantuessa koira paranee koko ajan <3). Haasteellisempia ominaisuuksia koirassa on mielestäni ollut ääniherkkyys, ja tietty ”tilanteisiin jumittuminen”.
Esimerkiksi lenkillä hyvään hajuun jumittuessaan koira pitää repiä hajusta mukaansa, ellei halua että lenkit kestäisivät useita tunteja, kun jokaisen heinän kohdalla vietettäisiin aikaa puolesta minuutista kahteen minuuttiin. Se myös harrastaa pehmolelujen imemistä, ja saattaa tehdä sitä transsiin uppoutuneena helposti 20 minuuttia.
Viime uutena vuotena koettu rakettien säikähtäminen laukaisi koirassa selkeän äänipelon, ja minä rukoilen tällä hetkellä ettei äänipelko laajene tänä kesänä myös ukkosenpeloksi. Toivon parasta ja pelkään pahinta.
Venlalla on myös joitain hassuja pelkotiloja, kuten esimerkiksi työpaikalta löytyvä postitarratulostin. Se pelkää tätä tulostinta niin paljon, että vetää hilseelle ja tärisee kun tulostin käynnistyy. Ja ei, mitään vaarallista, pelottavaa, satuttavaa tai muutakaan väärää ei ole tapahtunut tulostimen kanssa.
Luonnetestitermein kerrottuna tämä on pehmeä koira, se ainakin varmaa. Eli jos se kokee jotain epämiellyttävää tai pelottavaa, se muistaa kokemansa pitkään. Muiden ominaisuuksien puolesta Venlassa en ole ollut ihan varma siitä, onko se ns. ”lintu vai kala”. Tämä oli yksi niistä asioista, joihin ajattelin että saisin vastauksia SmartDOG-testistä. Että minkälainen omintakeinen makeinen minulla on käsissäni.
SmartDOG kognitio -testi
Vein Venlan testiin toukokuun alussa. Aikaa tähän laajimpaan testimuotoon eli kognitiotestiin varattiin 1,5 tuntia. Testi tehtiin Helsingissä koirahallissa valtuutetun testaajan Liisa Tikan toimesta. Testissä Venlan pantaan kiinnitettiin aktiivisuusmittari.
Testissä koiralle tehtiin monen näköistä muistiin, keskittymiskykyyn, ihmisten eleiden ymmärtämiseen ja ongelmanratkaisukykyyn liittyvää testiä. Esimerkiksi osassa tehtävistä ensin näytettiin mallisuoritus, ja sitten koiran piti tehdä erilaisia päätelmiä ja ratkaisuja itse. Mielenkiintoista seurattavaa, todella mielenkiintoista!
Minkä tyyppisiä juttuja testissä sitten tehtiin? Tässä kyseisessä videopätkässä Venlalle opetettiin ensin muutamalla toistalla, että toiseen ämpäriin menee nami, toiseen ei. Sitten eteen tuli näköeste, nami laitettiin toiseen ämpäriin ja sitten koiralle näytettiin, kummassa ämpärissä nami EI ole. Koiran pitäisi pystyä loogisesti päättelemään, mistä nami löytyy. Hyvinhän se nami löytyi.
Testipakettiin kuului myös jälkeenpäin toimitettu kirjallinen testiraportti, sekä tunnukset SmartDOGin tietokantaan, josta pääsee vertailemaan tuloksia muiden koirien tuloksiin.
Miten testi sitten meni?
Ensinnäkin, testissä Venla halusi haistella. Sinänsä tämä ei tullut yllätyksenä, mutta se, miten paljon koira haisteli hallia, yllätti minut. Toki, se seurasi joka ikistä annettua tehtävää suurella mielenkiinnolla, teki tehtävän loppuun keskittyneesti, söi palkkanamin – mutta heti sen jälkeen lähti vaeltamaan hallia nenä maassa. Kerran se jopa luovutti tehtävässä (jota kutsutaan nimellä ’mahdoton tehtävä’) hyvinkin nopeasti ja siirtyi nuuskuttelemaan hallin tuoksuja, eli nenätyöskentely oli hänelle paljon palkitsevampaa kuin mahdottoman tehtävän suorittaminen. Kyseessä on siis erittäin vahvasti nenäänsä käyttävä koira.
Sitten, olin kuvitellut, että koira tukeutuisi enemmän minuun. Että se hakisi enemmän tukea tai apua minulta, jos jokin hämmentäisi. Yllätyksekseni koira toimi erittäin itsenäisesti, eikä tukeutunut tehtävissä minuun tai testin vetäjään.
Muistitehtävässä se sai puolet oikein, ihmisen eleiden lukemisessa se veti selkeän linjan valitsemalla aina vasemmanpuoleisen ämpärin huolimatta annetuista vihjeistä, jolloin osa eleiden luvusta meni väärin.
Viimeisessä tehtävässä, sosiaalisen oppimisen tehtävässä, oli käytössä namikone. Koneessa painetaan nappia, se päästää bling-äänen ja namit putoavat ulos. Pari kertaa namikoneen toimintaa seurattuaan Venla päätti, että tuo on taas niitä helvetinlaitteita, kuten työpaikan postitarratulostinkin. Se väisti huoneen nurkkaan eikä suorittanut tehtävää. Juttelimme tästä testin ohjaajan kanssa, ja hän totesi yleisellä tasolla että Venlan mielestä ilmeisesti esineiden ei kuulu pitää ääntää tai liikkua itsestään.
Entä ne tulokset, opinko tuntemaan koirani?

Yksi syy, miksi kertoilen tästä SmartDOG-testistämme vasta melkein noin kuukautta myöhemmin on, että olen yrittänyt makustella, mitä mieltä testistä nyt loppujen lopuksi olen.
Itse testin seuraaminen oli mielenkiintoista, se täytyy sanoa. Testitilanteessa sain kuulla koirani olevan erittäin avoin ja ystävällinen koira, joka on myös impulsiivinen. Mutta testitilanteessa en saanut ihan hirveästi sen enempää irti, kuin että koiran toimimisen seuraaminen oli mielenkiintoista, ja jäin odottamaan suurin odotuksin sanallista testiraporttia.
Noin viikkoa myöhemmin sähköpostiin putosi 8-sivuinen testiraportti. Raporttiin oli jaoteltu testatut eri osa-alueet, ensin taustoittava ja pohjustava yleisteksti, joka selkeästi lisätään kaikkiin testiraportteihin, ja sitten muutaman lauseen mittainen kertomus siitä, miten Venla suoriutui kyseisestä osa-alueesta.
Joudun nyt kuukauden sulattelun jälkeen toteamaan, että en saanut testin raportista oikein mitään uutta irti. Kaikki se, mitä sain irti testistä, oli testipaikalla mukana ollessa ja koiraa paikan päällä seuratessa – kirjallisessa testiraportissa ainoastaan luetellaan ne asiat, joita koira testissä teki tai millaisessa ajassa, mutta ei analysoida, mitä se tarkoittaa. Pelottavaksi koetun namikonetestin analyysissä todetaan, että ”ensimmäisten harjoitusten aikana on kiinnostunut, neljännen esimerkin jälkeen alkaa empiä ja väistää laitetta eikä sen jälkeen suostu menemään lähelle. Mahdollisesti laitteeseen kohdistuva pelko liittyi nimenomaan laitteen tuottamaan ääneen.” Olisipa ollut mielenkiintoista kuulla tähän jatkoksi arvio, MIKSI koira alkaa kesken kaiken empiä, kun se kuitenkin aloitti suorittamisen hyvin?
Toinen esimerkki. Raportissa todetaan, että aktiivisuusmittarin (Fitbark) arvo on 23. Piste. No mutta MITÄ se tarkoittaa? Onko 23 vähän vai paljon? Mikä on minimi, entä maksimi, tai onko sellaisia? Jos 23 on paljon, niin mitä SE tarkoittaa?
Jostain syystä ehkä kaikista ihmeellisin arvio koirani käyttäytymisestä on kohdassa muistin kesto: ”Venla sai oikein kaksi aikaa neljästä, mikä on suunnilleen keskimääräinen suoritus tässä tehtävässä. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja odottaa. (Ja sitten tulee se ymmärrykseni ylittävä loppukaneetti): Venla meni aina samalle astialle, joten sinänsä sen kohdalla tässä ei ehkä niinkään ollut kyse muistamisesta.”
Muistin kesto -harjoitus – ”koirani kohdalla kyse ei ehkä niinkään ollut muistamisesta”.
Mitäs minä nyt koiran omistajana sain tästä lausunnosta irti? Olenko juuri oppinut tuntemaan koiraani paremmin?
SmartDOG-tietokanta
Mä saatan tehdä nyt tietoisesti hieman väärin, että julkaisen kuvina maksullisen tietokannan takaa löytyviä graafeja. Nämä ovat kuitenkin parasta analyyttistä antia, mitä testistä irti saa. Oman koiran tulokset (sininen), verrattuna samanrotuisiin muihin testattuihin (musta) sekä koko tietokannan kaikkiin koiriin (vihreä).









Summa summarum
En ole nyt yhtään varma, sainko tästä testistä hintansa – 198 euroa! -edestä uutta tietoa koirastani – jotain sellaista, mitä en olisi jo tiennyt tai vastauksia kysymyksiin, joihin olisin halunnut vastauksia saada. Sain toimintakuvauksen sekä numeeriset arvot, mutta en analyysiä siitä, mitä ne yhdessä tarkoittavat. Että miten näiden tulosten avulla voisin helpottaa yhteistä eloa koirani kanssa, miten kouluttaisin koiraani parhaiten sille optimilla tavalla, tai miten voisin välttää ongelmatilanteita koirani kanssa. (Huomasitko, että näihin viitattiin aiemmin tuolla ylhäällä testin kuvauksessa – toisessa tekstikappaleessa?)
Valitettavasti raportin sanallinen yhteenveto-osuus koostuu käytännössä huomioista, jotka itsekin näin paikan päällä testitilanteessa, sekä numeerisista arvoista, jotka testin suorittamiseen liittyvät. Minkäänlainen todellinen analyysi tuloksista jää kuitenkin saamatta. Hintaan kuuluvien tunnusten takaisesta tietokannasta löytyy vähän vertailugraafeja, mutta edelleen – se ANALYYSI tuloksista puuttuu.


SmartDOGin sloganina vilahtelee joka puolella ”tunne koirasi” ja kotisivujen etusivulla komeilee teksti: Uusimpaan tutkimukseen perustuva koiran käyttäytymisen testaus, jonka avulla saat täysin uutta tietoa koirastasi. ”Impulsiivinen” oli sellainen termi, jota en ole osannut koirastani aiemmin käyttää, ja se tuli vastaan testipäivänä. Se oli nyt sitten ilmeisesti uutuusarvoltaan 198 euron arvoinen sana.
Edelleen, testi oli todella mielenkiintoinen ja oman koiran suoritusta oli aivan todella mielenkiintoista katsoa! Mutta, seuraavan kerran harkitsen testiin osallistumista (Venlan tai mahdollisesti jonkun muun koiran kanssa) sitten, kun tuosta hintalapusta on saatu ainakin tuo eka ykkönen pois, jotta se alkaa vastata hyötysuhdetta.